Luovuus koetaan usein lahjaksi tai erityispiirteeksi, jota joko on tai ei. Luovuudesta ajatellaan monesti, että se vaatii tietyn taidon, erityisosaamista tai kalliita välineitä. Luovuus on käytännössä kykyä tuottaa uutta. Meidän kaikkien ei kuitenkaan tarvitse olla keksijöitä, tutkijoita tai vaikkapa opettajia. Itse koen, että arjen luovuus on parasta; sitä voi syntyä niin keittiössä kokkaillessa, sanojen riimittelyssä kuin pohtimalla asiaa uudesta näkökulmasta käsin. Usein vanhat ajatusmallit ja uskomukset ovat piintyneet jo kouluvuosilta lähtien mieleemme. Saatamme ajatella, että: ”minulla ei ole kielipäätä, minusta ei ole koskaan esiintyjäksi, en osannut maalata koulussakaan”. Harmillisen usein nämä uskomukset seuraavat pitkälle aikuisuuteen. Luovuutta löytyy kaikista; jos olet tarpeeksi utelias, havainnot ympäristöäsi tai haluat kokeilla uutta, niin sinusta löytyy luovuuden siemen. Älä anna uskomusten tai vanhojen kokemusten määrittää sinua, halu kokeilla voi olla jo tarvittava ensiaskel.
Omassakin elämässäni uskomukset ovat vaikuttavat aikuisuuteen saakka. Opiskellessani parikymppisenä kuvataiteen perusteita, en kokenut olevani tarpeeksi hyvä jatkaakseni taidealan opintoja eteenpäin. Minun piti etsiä, kokeilla ja elää elämää monta vuotta ennen kuin ymmärsin, mikä on ominta itselleni ja mitä kaikkea voinkaan vielä toteuttaa. Olen työskennellyt sosiaalialalla yli kaksikymmentä vuotta. Olen kaivannut työhön lisää työkaluja, jotka olisivat kannustavia ja voimaannuttavia asiakkaille. Pari vuotta sitten löysin ratkaisukeskeisen taideterapian opinnot ja tunsin, että ”tämä on minun näköistäni ja tätä olen odottanut kauan”. Nyt ajattelen, että kaikki nämä vuodet sain oppia elämää ja sosiaalialaa ennen näitä opintoja. Mitkään opinnot eivät koskaan mene hukkaan. Tarvittiin vuosia, että luovuus, joka oli aina ollut minussa, tuli kuulluksi ja sen kohtaamalla ja sitä toteuttamalla elämä alkoi maistua entistä innostavammalta. Uskon, että jokaisella yksilöllä on omat vahvuudet ja lahjat, josta hän saa sekä iloa ja merkitystä elämäänsä että pystyy jakamaan hyvää muille.
TAIDE TEKEE HYVÄÄ
Taiteen tekemisellä ja kokemisella on tutkitusti hyvää tekevä vaikutus ihmisten terveyteen. Ja taiteen muotojakin on niin monenlaisia, että jokaiselle löytyy varmasti se itselle läheisin. WHO:n 11/2019 julkaistun raportin mukaan taide voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja erilaisiin terveyshaasteisiin. Taiteella voi olla positiivista vaikutusta monien sairauksien hoitamisessa, hallitsemisessa ja ehkäisemisessä sekä niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä. What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review –raportin mukaan on näyttöä siitä, että taidetoimintaan osallistuminen voi auttaa vahvistamaan hyvinvointia ja terveyttä. Taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä monia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia. Taide sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa.
Raportin mukaan taiteella on havaittu monenlaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä hyötyjä. Taidetoimintaan osallistumisen on havaittu esimerkiksi vähentävän riskiä dementian sekä masennuksen kehittymiseen. Ryhmämuotoiseen taidetoimintaan osallistuminen voi lapsilla ja nuorilla lisätä hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja selviytymiskykyä. Draamatoiminnan on kouluissa puolestaan huomattu vähentävän kiusaamista sekä keskinäistä kilpailua. Tanssin on todettu parantavan mm. parkinsonin tautia sairastavien motoriikkaa kuten tasapainoa ja kävelyn sujuvuutta. (1)
RATKAISUKESKEISEN TAIDETERAPIAN AVULLA ITSETUNTEMUS PARANEE
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa osoittautui minulle innostavaksi, koska se on myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Ratkaisukeskeisyys on tavoite- ja tulevaisuussuuntautunut ja keskiössä ovat toiveikkuus ja voimavarat. Huomio kiinnitetään mahdollisuuksiin ongelmien sijaan ja huomataan mikä jo toimii. Taideterapian ytimessä on vuorovaikutus asiakkaan kanssa.
Ratkaisukeskeinen kuvataideterapia yhdistää luovan ilmaisun ja ratkaisukeskeiset työmenetelmät. Itselleni taideterapiaopintojen matka on ollut syväsukellus itseeni. Se on antanut paljon uusia näkökulmia, innostusta, ymmärrystä ja halua jakaa hyvää muille.
Luovuuden ja mielikuvituksen avulla voidaan arvioida tilanteita uudelleen, vahvistaa myönteisiä asioita ja löytää uusia ratkaisumalleja. Sopivilla kysymyksillä voi omaan tilanteeseen löytää myös uutta: Mitä voimavaroja minulla on jo käytössä? Minkä pienen askeleen voisin ottaa heti?
Valoa ja iloa kesään sekä luovuuden innostavia hetkiä! Lähde: WHO:n raportti: https://taikusydan.turkuamk.fi/yleinen/maailman-terveysjarjesto-whon-raportti-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksista/
